Pienessa 300 hengen kreikkalaisessa Kastellirizon kylassa oli useampikin Internet-kahvila. Blogi siis jatkuu.
""""
Lyhyen laivamatkan (3 km) jalkeen rantauduimme EU:hun, Kastellirizon saarelle (turkkilainen nimi Meis). Matka oli pieni, mutta ero nakymissa suuri: rannan laiturista vuoren rinteeseen kipuavat talot loistavat kirkkaina: valkeaa, sinista, keltaista, okraa. Kreikan sinivalkoinen lippu rinteessa ei kuitenkaan hehku yhta kirkkaana kuin Turkin punaiset liput.
Kylan kuvat siirtyvat huomenna kankaalle? Olimme Kasissa maalanneet aiheista vaikeinta, merta. Taalla maisemaa hallitsevat kallioiset vuorenrinteet ja niihin tiiviisti asettuneet talot ja niiden valiset pienet kuja ja lukemattomat portaat. Naissakin nakymissa riitaa haastetta.
Taalla katse hakee aina itaan, koska lantta hallitsevat saaren omat kalliot. Maiseman taustana siintaa siten Taurus-vuorten jylha siluetti vaihdellen sinipunaisesta harmaan vihreaan auringon asennosta riipuen. Meri on taalla yhta sininen kuin meri itarannalla. Turkoosi puolestaan loistaa lukemattomissa savyissa. Kyla sijaitsee lahden poukamassa, joten taalla ei ole meressa kuohuja, heijastuksia kylla.
Maalaamisessa on aina kyse valosta ja varjosta. Taalla valo on pistavan kirkas ja se tulee paivalla ylhaalta, jolloin varjot ovat pienet ja eivatka niin selvasti havaittavissa kuin iltapaivalla. Olemme saarella vain 5 paivaa, joten ajan puutteen takia maalaamme kuitenkin myos keskipaivalla, vaikka paikalliset asukkaat viisaasti viettavat siestaa. Valot ja varjot vaihtuvat vauhdilla, joten myos siksi tyoskenneltava ripeasti. Nopeuteen pakottaa myos se, etta vesiliukoinen akryylivari, jota maalatessa kaytamme, kuivuu nopeasti. Aina se ei ehdi kankaalle saakka, vaan jahmettyy siveltimeen.
Uusia variyllatyksia tuli illalla; pilviin ilmestyivat vaaleanpunaiset reunat. Varipaletti on todella toinen kuin Suomessa. Valilla epailyttaa, ehtiikohan sen kanssa tulla lainkaan sinuksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti